perjantai 12. huhtikuuta 2013

Hetki haihtuva on mutta muuttumaton

1. Ylitse merten, kohti laajaa maailmaa Jumalan Henki meitä täällä kuljettaa.
Pitkä matkamme on, tie on tuntematon, mutta Jeesus itse johtaa kulkijaa.
2. Yhdessä koimme pienen hetken elämää. Jumalan rakkaus sydämiä lämmittää.
Hetki haihtuva on mutta muuttumaton. Jeesus Kristus aina vierellemme jää.
3. Kun suru kohtaa, kipu tarttuu sydämeen, rukous kantaa meitä uuteen huomiseen.
Tulkoon taistelu, työ, tulkoon murhe ja yö Jumalamme nostaa jälleen uupuneen.
4. Kun aika koittaa, kaikki murhe hälvenee. Kun aika koittaa, Herran kansa riemuitsee.
Jälkeen kaipauksen, jälkeen taistelujen uusi aamu ylitsemme valkenee.
Pekka Simojoki, san. Anna-Mari Kaskinen

Tätä laulua olen viimepäivinä laulanut paljon...saan siitä voimaa, rakas Pappani lähti ikuisuusmatkalle maaliskuun lopulla. Ikävä on suuri, eikä tätä oikein edes tajua vielä.
Tänään kävin ostamassa neidille mekon hautajaisiin, meillä muilla sinne asut onkin. Halusin Helmille jotain muuta kuin vaaleanpunaisen mekon, joita kaapista löytyy. Päädyin pellavan väriseen Newbie-sarjan mekkoon ja sen kanssa valkoinen body sekä sukkahousut.
Täällä on myös sairastettu, nyt vihdoin tuntuu että alkaa helpottaan. Vielä minua vähän yskittää, mutta enää hyvin vähän verrattuna mitä tämä on ollut..
Ensi viikolla vihdoin päästään näkemään ystävän vauva, joka täyttää jo huomenna 1kk! Ihanaa päästä näkemään niin pikkuista, vaikka onhan meidän oma neitikin vielä pieni:)
Nyt täytyy lähteä nukkumaan, flunssan takia nukuttuja tunteja on ihan liian vähän, kun yöllä on herännyt yskimään,niistämään,syöttämään Helmiä,yskimään,niistämään, syöttämään... Kauniita unia!

1 kommentti:

  1. Ikävä lähteneitä rakkaita kohtaan voi olla kova...mutta niin kai se pitää ajatella että oli hänen aikansa ja hän oli saanut pitkän elämän...jonkun pitää lähteä että joku muu voi tulla...
    Voimia sinulle raskaaseen aikaan <3

    VastaaPoista