Vapaapäivän viettoa

Tänään mulla oli vapaapäivä töistä. Näin lasten kanssa mun hyvää ystävää, käytiin Ikeassa syömässä ja miehen mummilassa iltakahvilla.

Päivällä kokosin pojalle jääkiekkomaailman jota hän niin kovasti on toivonut. Tänään hän sen sai. Oltiin sovittu että kun hän lopettaa kynsien pureskelemisen ja saadaan ekan kerran kynnet leikattua sitten vauvaiän saa hän maalin. Eilen sitten leikattiin ekan kerran kynnet ja tänään mies haki pojalle maalin. Voi kuinka onnelliseksi se hänet teki! 

Viimeviikon lomailin ja nyt oon taas töissä. Tykkään mun työpaikasta ja työkavereista tosi paljon. Se on niin opettavainen paikka olla töissä. Odotan kuitenkin meidän lomaa heinäkuussa. Ollaan vähän tehty suunnitelmia nyt perheen reissuun, haluaisin kovasti Vimmerbyhyn Ruotsiin Astrid Lindgrenin maailmaan. Tiedän että lapset tykkäis siitä kovasti myös. Onko joku teistä lukijoista siellä ollut? Hotelleja katsellaan ja laivamatkoja, oma auto otetaan mukaan koska Tukholmasta on matkaa Vimmerbyhyn n 300km. Toivon kovasti et  saataisiin matka sinne varattua😊

Viime viikonloppuna oltiin ihanissa häissä. Omat häät palaa aina mieleen kun istuu kirkossa ja kuuntelee papin puheita. En oo varmaan yksissäkään häissä aikuisiällä ollut joissa en olis itkenyt, jotenkin niin liikuttavaa se onni. Musta se on myös niin suurta mitä siinä luvataan, Jumalan edessä ja seurakunnan läsnä ollessa luvataan olla uskollinen ja rakastaa hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti.  

Meillä tulee viikonloppuna 6 vuotta naimisissa. On ollut miehen opiskelua, miehen töitä, kahden lapsen syntymät, mun kotiäiti -vuodet, mun opiskelua ja paljon muuta. Vuodet on ollut onnellisinta aikaa mun elämässä, vaikka kerroinkin viimeisen kuluvan vuoden olleen myöskin rankka, en oo päivääkään miettinyt ettei me selvitä. Tarvitaan nyt vaan entistä enemmän tahtoa ja toisiamme ja tärkeää on löytää se yhteys taas. Ollaan paljon puhuttu ja pikkuhiljaa taas alkaa asiat löytää raiteilleen. Rakastan mun perhettä yli kaiken ja ei oo mitään mitä en tekis sen eteen. 

Loma

Nyt on harjoittelu saatu ohitse, enää huomenna puserraan siihen yhden koulutehtävän. Tänään oli jotenkin niin kevyt olo hakea lapsia hoidosta, kun tiesi ettei huomenna herätys ole 5:50 ja tarvitse ruveta lapsia siihen aikaan herättään. Haettiin lasten kanssa jätskit kaupasta ja nautittiin kuumasta päivästä. A ja H uivat eilen ostetussa ammeessa pihalla ja leikkivät vesisotaa. Mä vaan nautin terassilla kun ne leikki niin nätisti keskenään. Tiistaina käytiin ihan järvessä jo uimassa ja siellä ne vaan pulikoi.

Illalla käytiin ystävien luona kylässä. Matkalla kotiin lapset nukahtikin autoon ja ne sai kantaa suoraan tuhisevana sänkyyn, kuinka söpöjä he onkaan. On meille annettu kyllä niin mahtavat aarteet että en voi aina edes ymmärtää, miten suurta rakkautta voikaan lapsiaan kohtaan tuntea.

Nyt mulla on viikon loma ennen töitä. Ensi viikolla käydään tutustuun eskariin, ja vietän paljon aikaa muutenkin lasten kanssa. Jotenkin on vapautunut olo, kun saa täysillä nyt keskittyä perheeseen.
Huomenna miehen vanhemmat lupasi ottaa lapset yökylään. Mä oon niin onnellinen että saadaan miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, on asioita joista haluaa ihan rauhassa puhua.. Ja jos sitä osais nauttia toisen seurasta! Meillä meinaa molemmilta unohtua välillä mikä elämässä onkaan tärkeintä, perhe! Ja jotta perhe vois hyvin täytyy myös vanhempien voida hyvin ja saada välit kuntoon. Tästä on hyvä alottaa. Kyllä me tahdotaan, ja tahtoa se tosiaankin välillä vaatii, mutta niin on luvattu!

Hyvää alkavaa viikonloppua!

Tää on elämää ei sen enempää

Pikkuhiljaa alkaa oleen koulu taputeltu tältä keväältä ja viimesiä harjottelupäiviä viedään, 7 niitä on jäljellä. Sitten alkaa koulun puolesta loma mutta mulla on kesäkuuksi luvassa töitä. Tai kesäkuussa täytyy yksi tentti käydä tekemässä koululla. Heinäkuu sitten lomaillaan lasten kanssa ja elokuussa alkaa esikoisella eskari ja pienempi siirtyy isojen ryhmään päiväkodissa!

Kulunut vuosi on ollut tosi rankka, koulu vie paljon aikaa, mies tekee pitkää päivää vähillä vapaapäivillä ja lapsille pitäis riittää aikaa. Yhteisiä vapaapäiviä ja näin ollen perheaikaakin on niin vähän että se käytetään kyllä tehokkaasti perheen kanssa olemiseen. Parisuhde on jäänyt ihan huomiotta ja ollaan riidelty enemmän kun koskaan, joka vie molemmilta vielä enemmän voimia ja osaltaan on tehnyt rankemmaksi tätä vuotta.

Oon miettinyt kahdenkeskeistä viikonloppua miehen kanssa että olis aikaa puhua asiat halki ja jatkaa taas puhtaalta pöydältä. Sais vaan olla toisen kanssa, nauttia vaan seurasta, sitä mä kaipaan. 

Heinäkuulle ollaan myös perheen kanssa suunniteltu lomaa. Muutamaksi päiväksi ollaan miehen vanhempien vuokraamalle mökille menossa ja jollain tavalla jatketaan reissua omalla porukalla mutta on vielä auki miten. Tätä mä myös odotan kovasti että saadaan lomailla koko perhe! Viime vuonna tehtiin reissu Tallinnaan.

Nyt on kyllä niin ihanaa kun kesä on täällä jo ja lasten kanssa on niin kiva kun voi vaan mennä pihalle ilman sen kummempia pukemisia. Ollaan oltu kaikki iltapäivät vaan ulkona. Eilen täällä oli molemmilla kaverit ja niin ihanaa kun tykkäsivät ulkona leikkiä. Mä kävin eilen puutarhalla ja laittelin parvekkeen kesäkuntoon, vielä joitakin kukkasia ostan. 

Nyt vielä pari päivää töitä ja sitten on jo viikonloppu, ihanaa! Viime viikonlopun  olinkin töissä. Toivottavasti olis aurinkoista js lämmintä myös viikonloppuna jotta vois olla paljon ulkona ja pyöräillä lasten toiveesta! Varasuunnitelmana on  Angry bird leffaan meno, jos kovin sata.. Mukavaa loppuviikkoa! 

Keuhkokuume

Mulla todettiin perjantaina keuhkokuume. Keuhkokuvista ja crp noususta ja tietty muutenkin oireista. Nyt vaan antibioottia nassuun ja viikko vuodelepoa mutta helpommin sanottu kuin tehty lasten kanssa. Sängystä nouseminen on yhtä tuskaa ja hengästyttää. Pystyssä jaksaa päivässä olla noin tunnin Buranan ja panadolia voimin. Muuten kaikki aika sängyssä peittojen alla. 

Tänään mies on ollut kotona ja passannut. Juuri on viemässä esikoista mummulle. Molempien lasten piti sinne mennä mutta neiti tuli niin kipeäksi ettei häntä voi mihinkään viedä, kuumetta yli 39 ja kamala yskä. Neiti vaan on makoillut ja itkeskellyt koko päivän. Pelkään että hän saa saman taudin :(

Oma kuumekin jatkuu vaan, yli 38 tänäänkin lähes koko päivän. Kyllä alkaa oleen kaikki voimat pois.

Huomenna mies joutuu menemään koko päiväksi töihin ja nyt jo jännittää miten pärjään tytön kanssa kun en pysty paljon nousemaan tai entä jos häntä pitää lääkäriin viedä..ei auta kun elää hetki kerrallaan. Onneks villiviikari pääsi mummun hoiviin kun en oo koko viikkoon voinut hänen kanssaan tehdä oikein mitään niin alkoi pojalla seinät kaatua päälle. 

Sairastamista

Tälläkertaa potilaana tämä äiti täällä! En muista milloin viimeksi olisi näin kipeä ollut. Tää tauti on kaatanut mut petiin maanantaista lähtien, korkea kuume ei laske lääkkeilläkään kuin 38asteeseen ja alkaa tuntua että yskin keuhkotkin pihalle.

Muuten on tullut makoiltua sängyssä (kun en muuhun pysty, voimat niin pois) mutta lapsia olen hoitoon kuskannut, ruokaa tehnyt, tentin käynyt tekemässä. Tiistaina olisi taas tulossa iso tentti mutta eipä siihen ole ollut voimia lukea sillä istuminenkin on aivan kamalaa. Tänään kävin koululla lasten kanssa kun mies oli töissä. Meillä oli syksyn harjoittelupaikan haku ja sainkin mieleisen paikan. En tiedä miten selvisin siellä kun sinne lähtiessä jo tärisin niin paljon. 

Tiistaina kävin lääkärissä jolloin crp oli 30 eikä bakteeritulehdukseen viittaavaa ollut. Olo ei ole lähtenyt yhtään kohenemaan vaan ennemmin huononemaan joten taidan huomenna tehdä uuden lääkärikeikan. Täällä tämmöistä, mukavaa loppuviikkoa!

Torstai

Kiitos kommenteistanne! Kiva kuulla että teitä lukijoita vielä täältä löytyy! :)

Tänään mulla oli koulua vaan aamupäivä ja iltapäivällä luin koululla tenttiin. Koululla oli restonomi opiskelijoiden järjestämä ravintola jossa käytiin syömässä. Aivan mahtavia pitaleipiä oli tarjolla jopa mulle gluteenittomana. Opiskelijat oli tehnyt leivät ja kaikki kastikkeet yms itse. Oli kyllä niin hyvää! 

Lapset hain iltapäivällä. Niillä oli ollut päiväkodissa musiikkiopiston muskari tänään. Molemmat tykkää paljon musiikista, laulamisesta ja soittamisesta. Kotona lapset touhuili omiaan kun laitoin ruokaa heille. Niillä menee leikit välillä tosi hyvin yhdessä, että oikein nauttien seuraa sivusta. Mutta sitten on myös niitä hetkiä että kumpikin ärsyttää toistaan.. 

Illasta kävin lenkillä vielä auringon laskiessa. Nyt on taas kiva kun pääsee lenkille kun tiet on sulat eikä tarvi pelätä että liukastuu. 

Huomenna alkaakin viikonloppu. Niitä me odotetaan aina ja lapset laskee öitä koska on pelle-perjantai että alkaa vapaa. Lauantaina ollaan menossa lasten serkun synttäreille. Muita suunnitelmia ei vielä ookkaan. Olispa kivaa keliä niin olis kiva ulkoilla lasten kanssa. Vois vaikka pyöräillä puistoon. Molemmat tykkää ajella pyörällä, pojalta se jo onnistuukin, ilman apupyöriä on ajellut jo kaksi vuotta, mutta tyttö vasta opettelee apupyörillä ajamista. 

Mukavaa loppuviikkoa! 

Opiskelua

Mua houkuttelis kauheasti ajatus taas alkaa kirjoittaa tänne. En kuitenkaan yhtään tiedä riittääkö aika ja innostus huomista pidemälle. Tänään ajatus tuntuu hyvältä ja ajattelin kirjoitella kuulumisia.

Mä oon opiskellut jo yli vuoden päivät sairaanhoitajakoulussa ja lapset on viihtynyt päiväkodissaan hyvin. Molemmat on kasvanut jo niin "isoiksi". Pojasta tulee jo syksyllä eskarilainen!
Opiskelu on tuntunut mukavalta ja ala on juuri oikea. Välillä sitä miettii mihin on ryhtynyt kun lukee yömyöhään monta päivää putkeen tentteihin, mutta kyllä se sitten aina siitä. Mun tenttiin lukuajat kun painottuu lähinnä iltaan kun saan tai saadaan lapset nukkumaan (klo 20-21) jonka jälkeen siis aloitan lukemaan tai tekemään kouluhommia. Välillä pystyn lukemaan päivälläkin kun mies on lasten kanssa mutta usein kaipaan hiljaisuutta että saan keskityttyä. Eli helpolla ei kyllä pääse mutta kun aiheet on kiinnostavia helpottaa se jo vähän.

Oon myös päässyt jo tutustumaan alaan käytännössä. Ensin harjoittelussa ja sitten jatkoin siellä joulun ajan töitä. Se oli tosi antoisaa, mutta myös raskasta. Nyt pääsen kesäksi samaan paikkaan töihin myös.

Lasten päiväkoti on tosi kiva. Lapset tykkää ja vanhemmat myös. Neiti on saanut olla vielä pienten ryhmässä eli alle 3-vuotiailla. Pojalla taas on ihan huippu kavereita tullut päiväkodista ja monena iltana viikosta hän leikkiikin kavereiden kanssa myös vapaa-ajalla. Eskariin poika meneekin sitten toiseen päiväkotiin, nykyisessä kun ei sitä järjsetetä. Poika myös harrastaa jääkiekkoa joka onkin ihan intohimo hänelle! Syksyllä hän harrasti myös jalkapalloa. Jalkapallo oli jätettävä pois kun ei (pojalla eikä vanhemmilla) aika ja voimatkaan riittänyt siihen. Reenit kun oli perjantai-iltaisin jolloin kaikki oli väsyneitä viikosta...

Kouluun ja perheeseen kuluu siis mun aikani tällä hetkellä. Yritän aina muistuttaa itseäni kun välillä meinaa liikaa stressata koulusta että perhe on kuitenkin se ykkönen mulle aina! Eikä muuten oo aina helppoa muistaa kun stressaa seuraavan päivän tentti ja lapset ei just sinä iltana tietenkään nukahda.. Mutta tästä selvitään, onneks tää opiskelukin sitten jälkeenpäin on lyhyt aika elämästä.

Sellanen pikanen katsaus meidän tän hetkiseen elämään, toivottavasti jaksaisin kirjoitella vähän arkipäivienkin kuulumisia. Jättäkääpä joku merkki jos käytte lukemassa, Aurinkoa kevääseenne!