Keuhkokuume

Mulla todettiin perjantaina keuhkokuume. Keuhkokuvista ja crp noususta ja tietty muutenkin oireista. Nyt vaan antibioottia nassuun ja viikko vuodelepoa mutta helpommin sanottu kuin tehty lasten kanssa. Sängystä nouseminen on yhtä tuskaa ja hengästyttää. Pystyssä jaksaa päivässä olla noin tunnin Buranan ja panadolia voimin. Muuten kaikki aika sängyssä peittojen alla. 

Tänään mies on ollut kotona ja passannut. Juuri on viemässä esikoista mummulle. Molempien lasten piti sinne mennä mutta neiti tuli niin kipeäksi ettei häntä voi mihinkään viedä, kuumetta yli 39 ja kamala yskä. Neiti vaan on makoillut ja itkeskellyt koko päivän. Pelkään että hän saa saman taudin :(

Oma kuumekin jatkuu vaan, yli 38 tänäänkin lähes koko päivän. Kyllä alkaa oleen kaikki voimat pois.

Huomenna mies joutuu menemään koko päiväksi töihin ja nyt jo jännittää miten pärjään tytön kanssa kun en pysty paljon nousemaan tai entä jos häntä pitää lääkäriin viedä..ei auta kun elää hetki kerrallaan. Onneks villiviikari pääsi mummun hoiviin kun en oo koko viikkoon voinut hänen kanssaan tehdä oikein mitään niin alkoi pojalla seinät kaatua päälle. 

Sairastamista

Tälläkertaa potilaana tämä äiti täällä! En muista milloin viimeksi olisi näin kipeä ollut. Tää tauti on kaatanut mut petiin maanantaista lähtien, korkea kuume ei laske lääkkeilläkään kuin 38asteeseen ja alkaa tuntua että yskin keuhkotkin pihalle.

Muuten on tullut makoiltua sängyssä (kun en muuhun pysty, voimat niin pois) mutta lapsia olen hoitoon kuskannut, ruokaa tehnyt, tentin käynyt tekemässä. Tiistaina olisi taas tulossa iso tentti mutta eipä siihen ole ollut voimia lukea sillä istuminenkin on aivan kamalaa. Tänään kävin koululla lasten kanssa kun mies oli töissä. Meillä oli syksyn harjoittelupaikan haku ja sainkin mieleisen paikan. En tiedä miten selvisin siellä kun sinne lähtiessä jo tärisin niin paljon. 

Tiistaina kävin lääkärissä jolloin crp oli 30 eikä bakteeritulehdukseen viittaavaa ollut. Olo ei ole lähtenyt yhtään kohenemaan vaan ennemmin huononemaan joten taidan huomenna tehdä uuden lääkärikeikan. Täällä tämmöistä, mukavaa loppuviikkoa!

Torstai

Kiitos kommenteistanne! Kiva kuulla että teitä lukijoita vielä täältä löytyy! :)

Tänään mulla oli koulua vaan aamupäivä ja iltapäivällä luin koululla tenttiin. Koululla oli restonomi opiskelijoiden järjestämä ravintola jossa käytiin syömässä. Aivan mahtavia pitaleipiä oli tarjolla jopa mulle gluteenittomana. Opiskelijat oli tehnyt leivät ja kaikki kastikkeet yms itse. Oli kyllä niin hyvää! 

Lapset hain iltapäivällä. Niillä oli ollut päiväkodissa musiikkiopiston muskari tänään. Molemmat tykkää paljon musiikista, laulamisesta ja soittamisesta. Kotona lapset touhuili omiaan kun laitoin ruokaa heille. Niillä menee leikit välillä tosi hyvin yhdessä, että oikein nauttien seuraa sivusta. Mutta sitten on myös niitä hetkiä että kumpikin ärsyttää toistaan.. 

Illasta kävin lenkillä vielä auringon laskiessa. Nyt on taas kiva kun pääsee lenkille kun tiet on sulat eikä tarvi pelätä että liukastuu. 

Huomenna alkaakin viikonloppu. Niitä me odotetaan aina ja lapset laskee öitä koska on pelle-perjantai että alkaa vapaa. Lauantaina ollaan menossa lasten serkun synttäreille. Muita suunnitelmia ei vielä ookkaan. Olispa kivaa keliä niin olis kiva ulkoilla lasten kanssa. Vois vaikka pyöräillä puistoon. Molemmat tykkää ajella pyörällä, pojalta se jo onnistuukin, ilman apupyöriä on ajellut jo kaksi vuotta, mutta tyttö vasta opettelee apupyörillä ajamista. 

Mukavaa loppuviikkoa! 

Opiskelua

Mua houkuttelis kauheasti ajatus taas alkaa kirjoittaa tänne. En kuitenkaan yhtään tiedä riittääkö aika ja innostus huomista pidemälle. Tänään ajatus tuntuu hyvältä ja ajattelin kirjoitella kuulumisia.

Mä oon opiskellut jo yli vuoden päivät sairaanhoitajakoulussa ja lapset on viihtynyt päiväkodissaan hyvin. Molemmat on kasvanut jo niin "isoiksi". Pojasta tulee jo syksyllä eskarilainen!
Opiskelu on tuntunut mukavalta ja ala on juuri oikea. Välillä sitä miettii mihin on ryhtynyt kun lukee yömyöhään monta päivää putkeen tentteihin, mutta kyllä se sitten aina siitä. Mun tenttiin lukuajat kun painottuu lähinnä iltaan kun saan tai saadaan lapset nukkumaan (klo 20-21) jonka jälkeen siis aloitan lukemaan tai tekemään kouluhommia. Välillä pystyn lukemaan päivälläkin kun mies on lasten kanssa mutta usein kaipaan hiljaisuutta että saan keskityttyä. Eli helpolla ei kyllä pääse mutta kun aiheet on kiinnostavia helpottaa se jo vähän.

Oon myös päässyt jo tutustumaan alaan käytännössä. Ensin harjoittelussa ja sitten jatkoin siellä joulun ajan töitä. Se oli tosi antoisaa, mutta myös raskasta. Nyt pääsen kesäksi samaan paikkaan töihin myös.

Lasten päiväkoti on tosi kiva. Lapset tykkää ja vanhemmat myös. Neiti on saanut olla vielä pienten ryhmässä eli alle 3-vuotiailla. Pojalla taas on ihan huippu kavereita tullut päiväkodista ja monena iltana viikosta hän leikkiikin kavereiden kanssa myös vapaa-ajalla. Eskariin poika meneekin sitten toiseen päiväkotiin, nykyisessä kun ei sitä järjsetetä. Poika myös harrastaa jääkiekkoa joka onkin ihan intohimo hänelle! Syksyllä hän harrasti myös jalkapalloa. Jalkapallo oli jätettävä pois kun ei (pojalla eikä vanhemmilla) aika ja voimatkaan riittänyt siihen. Reenit kun oli perjantai-iltaisin jolloin kaikki oli väsyneitä viikosta...

Kouluun ja perheeseen kuluu siis mun aikani tällä hetkellä. Yritän aina muistuttaa itseäni kun välillä meinaa liikaa stressata koulusta että perhe on kuitenkin se ykkönen mulle aina! Eikä muuten oo aina helppoa muistaa kun stressaa seuraavan päivän tentti ja lapset ei just sinä iltana tietenkään nukahda.. Mutta tästä selvitään, onneks tää opiskelukin sitten jälkeenpäin on lyhyt aika elämästä.

Sellanen pikanen katsaus meidän tän hetkiseen elämään, toivottavasti jaksaisin kirjoitella vähän arkipäivienkin kuulumisia. Jättäkääpä joku merkki jos käytte lukemassa, Aurinkoa kevääseenne! 

2- ja 4-vuotis juhlat

Lauantaina juhlittiin meidän jo 4-vuotiasta Akselia ja tämän kuun lopulla 2-vuotta täyttävää Helmiä. Juhlat olivat ihanat ja lapset nautti täysillä. Kivoja ja tarpeellisia lahjojaan lapset sai. Mulla hommaa riitti keittiössä, enkä oikein kerennyt keskittyä vieraisiin saati valokuvaamiseen, joten kuvia synttäreiltä on niukasti. Ihana on hääriä ja emännöidä, mutta onneksi pystyy järkkäämään lapsille yhteissynttärit, kerta vuoteen riittää. 

Ihanan ja herkullisen kakun teki ystäväni lapsille lahjaksi, mamma leipoi kinkkupiirakkaa, täti porkkanakakkua ja minä sitten gluteenitonta kanatexmex-piirakkaa, gluteenitonta kinderpiirakkaa ja korvapuusteja. Hyvin riitti tarjottavat ja tänään ollaan isänpäivän kunniaksi tuhottu pappalassa loppuja herkkuja.

Huomenna meidän isi lähtee kertausharjoituksiin viikoksi, tällä viikolla oli pari päivää ja nyt lähtee sitten metsäleirille. Ikävä on jo nyt vaikka ei oo edes lähtenytkään! Me kun tehdään lähes kaikki jutut yhdessä, perheenä. Paljon ei erossa olla oltu. Mutta eiköhän viikko nopsaa mene.. 

Just kun ehdin viime postauksessa hehkuttaa... Niin Helmillä on nyt sitten korvatulehdus eikä se meinaa mennä ohi. Antibiootti kuurin siihen söi ja se loppui torstaina mutta yhä korva vaan vuotaa. Huomenna soitellaan kolmannen kerran tästä samasta vaivasta lääkäriin. Harmittaa kun neiti on jo ihan tarpeeksi antibiootteja syönyt.... Ja kuvittelin (toivoin) kai sokeasti että putkitus lopettaisi korvatulehdukset.. 

Nyt vielä hetkeksi miehen kainaloon... Mukavaa alkavaa viikkoa! 

Lauantain höpinöitä

Tää päivä on ollut kyllä niin harmaa ja sateinen. Onneksi tällä viikolla on ollut kaikenlaista, kerhot alkoi taas syyslomaviikon tauon jälkeen, Akselilla oli 4v neuvola,A:n kaverin synttärit, pihatalkoot... Mies kun on paljon töissä niin mä tykkään että on tekemistä, kotona tuntuu näin syksyisin varsinkin yksinäiseltä (onhan mulla tietty aina lapset seurana, ja parasta seuraa ovatkin. Mutta tiedättehän, aikuinen seura on vaan eri:) ). Nytkin mies on töissä ja mä valvon että tulee kotiin. <3 Jotenkin mulla on huoli aina kun J on töissä, hän kun ajaa työkseen... 

Neuvolassa meidän reipas nelivuotias sai vaan kehuja. Hän teki kaikki tehtävät reippaasti ja rokotteenkin antoi laittaa kiltisti. Ei voi kun äiti olla ylpeä pojastaan, aikamoinen hurmuri! En voi käsittää että siitä on jo neljä vuotta kun rinnalleni nostettiin pienen pieni hentoinen käärö, joka muutti koko elämän. Hän siskonsa kanssa on antanut ja opettanut mua jo nyt niin paljon elämässä. Joka päivä vain ihmettelen ja kiitän miten ansaitsen tällaisen onnen... Oman perheen. Niin rakas ja välillä vähän raskaskin tämä äidin rooli on. 

Tällä viikolla saapui lapsille uusi sänky Vekenkalusteesta, jossa nukkumista nyt opetellaan... Helmi hoksasi että alasängystä pääsee pois, niin eihän siellä sitten malteta pysyä. Akseli on nukkunut ylhäällä ja alhaalla ja nyt tällähetkellä tuhisee yläsängyssä. Helmi vielä pinnasängyssään.

Helmille myöskin on tullut jo uusi flunssa taas, kaks yötä on nyt valvottu kun neiti on niin tukossa ettei nukkumisesta tule mitään. Yöllä Helmin yskä kuulostaa sellaiselta "haukkuvalta", mietinkin että neidillä taitaa olla kurkunpääntulehdus. Korvat on pysynyt terveenä putkien laiton jälkeen, mutta näyttää nää sairastelut nyt jatkuvan sitten muissa muodoissa...

Rentouttavaa lauantai-illan loppua ja Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

Huhuu!

Moikka. Lukeekohan tätä enää kukaan..? No mutta kerronpa vähän meidän kuulumisia Lapset on luonnollisesti kasvanut ja kehittynyt ihan älyttömästi, Helmi on melkoinen papupata jo vaikka on vasta 1v11kk ja Akseli sellainen vekkuli 4v, naurattaa koko perhettä hassuilta jutuillaan.

Tammikuussa alkaa meidän perheessä ihan erilainen arki. Lapset on saanut hoitopaikan ja äiti suuntaa koulunpenkille, aloitan opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Jännittää jo nyt mutta eiköhän kaikki alun kaaoksen jälkeen sitten jotenkin järjesty. Akselille varsinkin ollaan puhuttu hoidon aloituksesta ja poika ainakin vielä odottaa innolla päiväkodin alkamista, helmi taas ei vielä ihan ymmärrä vaikka toki hänellekin on päiväkodista puhuttu. Yhteinen perheaika ( kahdenkeskeisestä ajasta puhumattakaan) myös vähän mietityttää että miten aikaa löytyy, kun miehellä sellainen työ että ensinnäkin se on niin epäsäännöllisiä ja mies on paljon myös iltaisin ja viikonloppuisin töissä. Niin eikä työpäivät ole todellakaan mitään 8h/päivä viisi kertaa viikossa... Huh, nyt kun näitä "ääneen" pohtii mietin vaan enemmän että miten me selviydytään?!

Nyt syksy on mennyt flunssassa jokaisen osalta ja vihdoin aletaan olemaan terveempiä. Kerhoiltu ollaan ja kaikkea ihan arkista touhuttu. Akseli on myös aloittanut ekan harrastuksensa: luistelukoulun, joka on lauantaisin:) Viikonloppuna vietettiin Akselin synttäreitä pienesti ja eilen oli kaverit juhlimassa poikaa. Menoa piisasi kun 8 lasta juoksi meidän olohuone keittiö rinkiä..ihania lapsia, Akseli nautti kun sai kutsua kavereita. Marraskuussa sitten juhlitaan sukulaisten kanssa yhteisesti meidän molempien lasten synttäreitä.
Marraskuussa mies lähtee myös 1,5viikoksi kertausharjoitukseen ja mä hullu siis järjestän noi sukulaisten synttärit just sillain, että mies on siellä kertauksessa ja tulee ns. suoraan pöytään sieltä:D

Mulle tää syksy on aina "vaikeeta" aikaa ja mieli meinaa olla maassa. Nyt varsinkin kun kaksi viikkoa olin kipeänä itsekin ja yskin yöt ja jos en itse yskinyt niin valvoin kun lapset yski.. On univelkaa aika paljon ja itku sekä ilosta että vastoinkäymisistä herkässä. Tänään uskalsin ekaa kertaa kahteen viikkoon taas jumpalle ja se teki niin hyvää...varsinkin mielelle. Se kun on sellainen mun henkireikä, kun muutaman kerran viikossa pääsee treenaileen. Tästä pääsenkin aiheeseen Elixian lapsiparkki. Oonko kertonut kuinka meidän lapset nauttii siellä olla? Ne menee sinne aina niin mielellään. Lapsiparkin tädit on niin huippuja ja ihania, tärkeitä aikuisia meidän lapsille. Mulla on aina niin hyvä mieli jättää lapset sinne, kun menevät mielellään ja henkilökunta on ihanaa. En voi kun kehua ja siis mä puhun nyt Elixia Onkiniemestä. :)

 Mä en oo yhtään varma mitä meinaan blogin kanssa tehdä.. Nyt tuntuu taas että olis kiva kirjoitella mutta tiedän siis että tammikuussa aika ei kyllä riitä. En nyt ainakaan lähde poistamaan tätä vielä mutta tulevaisuudesta en osaa sanoa..
Tulipas melkoinen sillisalaatti tästä postauksesta...nyt kuitenkin saunaan! Hyviä öitä:)