Vapaapäivän viettoa

Tänään mulla oli vapaapäivä töistä. Näin lasten kanssa mun hyvää ystävää, käytiin Ikeassa syömässä ja miehen mummilassa iltakahvilla.

Päivällä kokosin pojalle jääkiekkomaailman jota hän niin kovasti on toivonut. Tänään hän sen sai. Oltiin sovittu että kun hän lopettaa kynsien pureskelemisen ja saadaan ekan kerran kynnet leikattua sitten vauvaiän saa hän maalin. Eilen sitten leikattiin ekan kerran kynnet ja tänään mies haki pojalle maalin. Voi kuinka onnelliseksi se hänet teki! 

Viimeviikon lomailin ja nyt oon taas töissä. Tykkään mun työpaikasta ja työkavereista tosi paljon. Se on niin opettavainen paikka olla töissä. Odotan kuitenkin meidän lomaa heinäkuussa. Ollaan vähän tehty suunnitelmia nyt perheen reissuun, haluaisin kovasti Vimmerbyhyn Ruotsiin Astrid Lindgrenin maailmaan. Tiedän että lapset tykkäis siitä kovasti myös. Onko joku teistä lukijoista siellä ollut? Hotelleja katsellaan ja laivamatkoja, oma auto otetaan mukaan koska Tukholmasta on matkaa Vimmerbyhyn n 300km. Toivon kovasti et  saataisiin matka sinne varattua😊

Viime viikonloppuna oltiin ihanissa häissä. Omat häät palaa aina mieleen kun istuu kirkossa ja kuuntelee papin puheita. En oo varmaan yksissäkään häissä aikuisiällä ollut joissa en olis itkenyt, jotenkin niin liikuttavaa se onni. Musta se on myös niin suurta mitä siinä luvataan, Jumalan edessä ja seurakunnan läsnä ollessa luvataan olla uskollinen ja rakastaa hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti.  

Meillä tulee viikonloppuna 6 vuotta naimisissa. On ollut miehen opiskelua, miehen töitä, kahden lapsen syntymät, mun kotiäiti -vuodet, mun opiskelua ja paljon muuta. Vuodet on ollut onnellisinta aikaa mun elämässä, vaikka kerroinkin viimeisen kuluvan vuoden olleen myöskin rankka, en oo päivääkään miettinyt ettei me selvitä. Tarvitaan nyt vaan entistä enemmän tahtoa ja toisiamme ja tärkeää on löytää se yhteys taas. Ollaan paljon puhuttu ja pikkuhiljaa taas alkaa asiat löytää raiteilleen. Rakastan mun perhettä yli kaiken ja ei oo mitään mitä en tekis sen eteen. 

Loma

Nyt on harjoittelu saatu ohitse, enää huomenna puserraan siihen yhden koulutehtävän. Tänään oli jotenkin niin kevyt olo hakea lapsia hoidosta, kun tiesi ettei huomenna herätys ole 5:50 ja tarvitse ruveta lapsia siihen aikaan herättään. Haettiin lasten kanssa jätskit kaupasta ja nautittiin kuumasta päivästä. A ja H uivat eilen ostetussa ammeessa pihalla ja leikkivät vesisotaa. Mä vaan nautin terassilla kun ne leikki niin nätisti keskenään. Tiistaina käytiin ihan järvessä jo uimassa ja siellä ne vaan pulikoi.

Illalla käytiin ystävien luona kylässä. Matkalla kotiin lapset nukahtikin autoon ja ne sai kantaa suoraan tuhisevana sänkyyn, kuinka söpöjä he onkaan. On meille annettu kyllä niin mahtavat aarteet että en voi aina edes ymmärtää, miten suurta rakkautta voikaan lapsiaan kohtaan tuntea.

Nyt mulla on viikon loma ennen töitä. Ensi viikolla käydään tutustuun eskariin, ja vietän paljon aikaa muutenkin lasten kanssa. Jotenkin on vapautunut olo, kun saa täysillä nyt keskittyä perheeseen.
Huomenna miehen vanhemmat lupasi ottaa lapset yökylään. Mä oon niin onnellinen että saadaan miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa, on asioita joista haluaa ihan rauhassa puhua.. Ja jos sitä osais nauttia toisen seurasta! Meillä meinaa molemmilta unohtua välillä mikä elämässä onkaan tärkeintä, perhe! Ja jotta perhe vois hyvin täytyy myös vanhempien voida hyvin ja saada välit kuntoon. Tästä on hyvä alottaa. Kyllä me tahdotaan, ja tahtoa se tosiaankin välillä vaatii, mutta niin on luvattu!

Hyvää alkavaa viikonloppua!

Tää on elämää ei sen enempää

Pikkuhiljaa alkaa oleen koulu taputeltu tältä keväältä ja viimesiä harjottelupäiviä viedään, 7 niitä on jäljellä. Sitten alkaa koulun puolesta loma mutta mulla on kesäkuuksi luvassa töitä. Tai kesäkuussa täytyy yksi tentti käydä tekemässä koululla. Heinäkuu sitten lomaillaan lasten kanssa ja elokuussa alkaa esikoisella eskari ja pienempi siirtyy isojen ryhmään päiväkodissa!

Kulunut vuosi on ollut tosi rankka, koulu vie paljon aikaa, mies tekee pitkää päivää vähillä vapaapäivillä ja lapsille pitäis riittää aikaa. Yhteisiä vapaapäiviä ja näin ollen perheaikaakin on niin vähän että se käytetään kyllä tehokkaasti perheen kanssa olemiseen. Parisuhde on jäänyt ihan huomiotta ja ollaan riidelty enemmän kun koskaan, joka vie molemmilta vielä enemmän voimia ja osaltaan on tehnyt rankemmaksi tätä vuotta.

Oon miettinyt kahdenkeskeistä viikonloppua miehen kanssa että olis aikaa puhua asiat halki ja jatkaa taas puhtaalta pöydältä. Sais vaan olla toisen kanssa, nauttia vaan seurasta, sitä mä kaipaan. 

Heinäkuulle ollaan myös perheen kanssa suunniteltu lomaa. Muutamaksi päiväksi ollaan miehen vanhempien vuokraamalle mökille menossa ja jollain tavalla jatketaan reissua omalla porukalla mutta on vielä auki miten. Tätä mä myös odotan kovasti että saadaan lomailla koko perhe! Viime vuonna tehtiin reissu Tallinnaan.

Nyt on kyllä niin ihanaa kun kesä on täällä jo ja lasten kanssa on niin kiva kun voi vaan mennä pihalle ilman sen kummempia pukemisia. Ollaan oltu kaikki iltapäivät vaan ulkona. Eilen täällä oli molemmilla kaverit ja niin ihanaa kun tykkäsivät ulkona leikkiä. Mä kävin eilen puutarhalla ja laittelin parvekkeen kesäkuntoon, vielä joitakin kukkasia ostan. 

Nyt vielä pari päivää töitä ja sitten on jo viikonloppu, ihanaa! Viime viikonlopun  olinkin töissä. Toivottavasti olis aurinkoista js lämmintä myös viikonloppuna jotta vois olla paljon ulkona ja pyöräillä lasten toiveesta! Varasuunnitelmana on  Angry bird leffaan meno, jos kovin sata.. Mukavaa loppuviikkoa! 

Keuhkokuume

Mulla todettiin perjantaina keuhkokuume. Keuhkokuvista ja crp noususta ja tietty muutenkin oireista. Nyt vaan antibioottia nassuun ja viikko vuodelepoa mutta helpommin sanottu kuin tehty lasten kanssa. Sängystä nouseminen on yhtä tuskaa ja hengästyttää. Pystyssä jaksaa päivässä olla noin tunnin Buranan ja panadolia voimin. Muuten kaikki aika sängyssä peittojen alla. 

Tänään mies on ollut kotona ja passannut. Juuri on viemässä esikoista mummulle. Molempien lasten piti sinne mennä mutta neiti tuli niin kipeäksi ettei häntä voi mihinkään viedä, kuumetta yli 39 ja kamala yskä. Neiti vaan on makoillut ja itkeskellyt koko päivän. Pelkään että hän saa saman taudin :(

Oma kuumekin jatkuu vaan, yli 38 tänäänkin lähes koko päivän. Kyllä alkaa oleen kaikki voimat pois.

Huomenna mies joutuu menemään koko päiväksi töihin ja nyt jo jännittää miten pärjään tytön kanssa kun en pysty paljon nousemaan tai entä jos häntä pitää lääkäriin viedä..ei auta kun elää hetki kerrallaan. Onneks villiviikari pääsi mummun hoiviin kun en oo koko viikkoon voinut hänen kanssaan tehdä oikein mitään niin alkoi pojalla seinät kaatua päälle. 

Sairastamista

Tälläkertaa potilaana tämä äiti täällä! En muista milloin viimeksi olisi näin kipeä ollut. Tää tauti on kaatanut mut petiin maanantaista lähtien, korkea kuume ei laske lääkkeilläkään kuin 38asteeseen ja alkaa tuntua että yskin keuhkotkin pihalle.

Muuten on tullut makoiltua sängyssä (kun en muuhun pysty, voimat niin pois) mutta lapsia olen hoitoon kuskannut, ruokaa tehnyt, tentin käynyt tekemässä. Tiistaina olisi taas tulossa iso tentti mutta eipä siihen ole ollut voimia lukea sillä istuminenkin on aivan kamalaa. Tänään kävin koululla lasten kanssa kun mies oli töissä. Meillä oli syksyn harjoittelupaikan haku ja sainkin mieleisen paikan. En tiedä miten selvisin siellä kun sinne lähtiessä jo tärisin niin paljon. 

Tiistaina kävin lääkärissä jolloin crp oli 30 eikä bakteeritulehdukseen viittaavaa ollut. Olo ei ole lähtenyt yhtään kohenemaan vaan ennemmin huononemaan joten taidan huomenna tehdä uuden lääkärikeikan. Täällä tämmöistä, mukavaa loppuviikkoa!

Torstai

Kiitos kommenteistanne! Kiva kuulla että teitä lukijoita vielä täältä löytyy! :)

Tänään mulla oli koulua vaan aamupäivä ja iltapäivällä luin koululla tenttiin. Koululla oli restonomi opiskelijoiden järjestämä ravintola jossa käytiin syömässä. Aivan mahtavia pitaleipiä oli tarjolla jopa mulle gluteenittomana. Opiskelijat oli tehnyt leivät ja kaikki kastikkeet yms itse. Oli kyllä niin hyvää! 

Lapset hain iltapäivällä. Niillä oli ollut päiväkodissa musiikkiopiston muskari tänään. Molemmat tykkää paljon musiikista, laulamisesta ja soittamisesta. Kotona lapset touhuili omiaan kun laitoin ruokaa heille. Niillä menee leikit välillä tosi hyvin yhdessä, että oikein nauttien seuraa sivusta. Mutta sitten on myös niitä hetkiä että kumpikin ärsyttää toistaan.. 

Illasta kävin lenkillä vielä auringon laskiessa. Nyt on taas kiva kun pääsee lenkille kun tiet on sulat eikä tarvi pelätä että liukastuu. 

Huomenna alkaakin viikonloppu. Niitä me odotetaan aina ja lapset laskee öitä koska on pelle-perjantai että alkaa vapaa. Lauantaina ollaan menossa lasten serkun synttäreille. Muita suunnitelmia ei vielä ookkaan. Olispa kivaa keliä niin olis kiva ulkoilla lasten kanssa. Vois vaikka pyöräillä puistoon. Molemmat tykkää ajella pyörällä, pojalta se jo onnistuukin, ilman apupyöriä on ajellut jo kaksi vuotta, mutta tyttö vasta opettelee apupyörillä ajamista. 

Mukavaa loppuviikkoa! 

Opiskelua

Mua houkuttelis kauheasti ajatus taas alkaa kirjoittaa tänne. En kuitenkaan yhtään tiedä riittääkö aika ja innostus huomista pidemälle. Tänään ajatus tuntuu hyvältä ja ajattelin kirjoitella kuulumisia.

Mä oon opiskellut jo yli vuoden päivät sairaanhoitajakoulussa ja lapset on viihtynyt päiväkodissaan hyvin. Molemmat on kasvanut jo niin "isoiksi". Pojasta tulee jo syksyllä eskarilainen!
Opiskelu on tuntunut mukavalta ja ala on juuri oikea. Välillä sitä miettii mihin on ryhtynyt kun lukee yömyöhään monta päivää putkeen tentteihin, mutta kyllä se sitten aina siitä. Mun tenttiin lukuajat kun painottuu lähinnä iltaan kun saan tai saadaan lapset nukkumaan (klo 20-21) jonka jälkeen siis aloitan lukemaan tai tekemään kouluhommia. Välillä pystyn lukemaan päivälläkin kun mies on lasten kanssa mutta usein kaipaan hiljaisuutta että saan keskityttyä. Eli helpolla ei kyllä pääse mutta kun aiheet on kiinnostavia helpottaa se jo vähän.

Oon myös päässyt jo tutustumaan alaan käytännössä. Ensin harjoittelussa ja sitten jatkoin siellä joulun ajan töitä. Se oli tosi antoisaa, mutta myös raskasta. Nyt pääsen kesäksi samaan paikkaan töihin myös.

Lasten päiväkoti on tosi kiva. Lapset tykkää ja vanhemmat myös. Neiti on saanut olla vielä pienten ryhmässä eli alle 3-vuotiailla. Pojalla taas on ihan huippu kavereita tullut päiväkodista ja monena iltana viikosta hän leikkiikin kavereiden kanssa myös vapaa-ajalla. Eskariin poika meneekin sitten toiseen päiväkotiin, nykyisessä kun ei sitä järjsetetä. Poika myös harrastaa jääkiekkoa joka onkin ihan intohimo hänelle! Syksyllä hän harrasti myös jalkapalloa. Jalkapallo oli jätettävä pois kun ei (pojalla eikä vanhemmilla) aika ja voimatkaan riittänyt siihen. Reenit kun oli perjantai-iltaisin jolloin kaikki oli väsyneitä viikosta...

Kouluun ja perheeseen kuluu siis mun aikani tällä hetkellä. Yritän aina muistuttaa itseäni kun välillä meinaa liikaa stressata koulusta että perhe on kuitenkin se ykkönen mulle aina! Eikä muuten oo aina helppoa muistaa kun stressaa seuraavan päivän tentti ja lapset ei just sinä iltana tietenkään nukahda.. Mutta tästä selvitään, onneks tää opiskelukin sitten jälkeenpäin on lyhyt aika elämästä.

Sellanen pikanen katsaus meidän tän hetkiseen elämään, toivottavasti jaksaisin kirjoitella vähän arkipäivienkin kuulumisia. Jättäkääpä joku merkki jos käytte lukemassa, Aurinkoa kevääseenne! 

2- ja 4-vuotis juhlat

Lauantaina juhlittiin meidän jo 4-vuotiasta Akselia ja tämän kuun lopulla 2-vuotta täyttävää Helmiä. Juhlat olivat ihanat ja lapset nautti täysillä. Kivoja ja tarpeellisia lahjojaan lapset sai. Mulla hommaa riitti keittiössä, enkä oikein kerennyt keskittyä vieraisiin saati valokuvaamiseen, joten kuvia synttäreiltä on niukasti. Ihana on hääriä ja emännöidä, mutta onneksi pystyy järkkäämään lapsille yhteissynttärit, kerta vuoteen riittää. 

Ihanan ja herkullisen kakun teki ystäväni lapsille lahjaksi, mamma leipoi kinkkupiirakkaa, täti porkkanakakkua ja minä sitten gluteenitonta kanatexmex-piirakkaa, gluteenitonta kinderpiirakkaa ja korvapuusteja. Hyvin riitti tarjottavat ja tänään ollaan isänpäivän kunniaksi tuhottu pappalassa loppuja herkkuja.

Huomenna meidän isi lähtee kertausharjoituksiin viikoksi, tällä viikolla oli pari päivää ja nyt lähtee sitten metsäleirille. Ikävä on jo nyt vaikka ei oo edes lähtenytkään! Me kun tehdään lähes kaikki jutut yhdessä, perheenä. Paljon ei erossa olla oltu. Mutta eiköhän viikko nopsaa mene.. 

Just kun ehdin viime postauksessa hehkuttaa... Niin Helmillä on nyt sitten korvatulehdus eikä se meinaa mennä ohi. Antibiootti kuurin siihen söi ja se loppui torstaina mutta yhä korva vaan vuotaa. Huomenna soitellaan kolmannen kerran tästä samasta vaivasta lääkäriin. Harmittaa kun neiti on jo ihan tarpeeksi antibiootteja syönyt.... Ja kuvittelin (toivoin) kai sokeasti että putkitus lopettaisi korvatulehdukset.. 

Nyt vielä hetkeksi miehen kainaloon... Mukavaa alkavaa viikkoa! 

Lauantain höpinöitä

Tää päivä on ollut kyllä niin harmaa ja sateinen. Onneksi tällä viikolla on ollut kaikenlaista, kerhot alkoi taas syyslomaviikon tauon jälkeen, Akselilla oli 4v neuvola,A:n kaverin synttärit, pihatalkoot... Mies kun on paljon töissä niin mä tykkään että on tekemistä, kotona tuntuu näin syksyisin varsinkin yksinäiseltä (onhan mulla tietty aina lapset seurana, ja parasta seuraa ovatkin. Mutta tiedättehän, aikuinen seura on vaan eri:) ). Nytkin mies on töissä ja mä valvon että tulee kotiin. <3 Jotenkin mulla on huoli aina kun J on töissä, hän kun ajaa työkseen... 

Neuvolassa meidän reipas nelivuotias sai vaan kehuja. Hän teki kaikki tehtävät reippaasti ja rokotteenkin antoi laittaa kiltisti. Ei voi kun äiti olla ylpeä pojastaan, aikamoinen hurmuri! En voi käsittää että siitä on jo neljä vuotta kun rinnalleni nostettiin pienen pieni hentoinen käärö, joka muutti koko elämän. Hän siskonsa kanssa on antanut ja opettanut mua jo nyt niin paljon elämässä. Joka päivä vain ihmettelen ja kiitän miten ansaitsen tällaisen onnen... Oman perheen. Niin rakas ja välillä vähän raskaskin tämä äidin rooli on. 

Tällä viikolla saapui lapsille uusi sänky Vekenkalusteesta, jossa nukkumista nyt opetellaan... Helmi hoksasi että alasängystä pääsee pois, niin eihän siellä sitten malteta pysyä. Akseli on nukkunut ylhäällä ja alhaalla ja nyt tällähetkellä tuhisee yläsängyssä. Helmi vielä pinnasängyssään.

Helmille myöskin on tullut jo uusi flunssa taas, kaks yötä on nyt valvottu kun neiti on niin tukossa ettei nukkumisesta tule mitään. Yöllä Helmin yskä kuulostaa sellaiselta "haukkuvalta", mietinkin että neidillä taitaa olla kurkunpääntulehdus. Korvat on pysynyt terveenä putkien laiton jälkeen, mutta näyttää nää sairastelut nyt jatkuvan sitten muissa muodoissa...

Rentouttavaa lauantai-illan loppua ja Leppoisaa sunnuntaita sinulle!

Huhuu!

Moikka. Lukeekohan tätä enää kukaan..? No mutta kerronpa vähän meidän kuulumisia Lapset on luonnollisesti kasvanut ja kehittynyt ihan älyttömästi, Helmi on melkoinen papupata jo vaikka on vasta 1v11kk ja Akseli sellainen vekkuli 4v, naurattaa koko perhettä hassuilta jutuillaan.

Tammikuussa alkaa meidän perheessä ihan erilainen arki. Lapset on saanut hoitopaikan ja äiti suuntaa koulunpenkille, aloitan opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Jännittää jo nyt mutta eiköhän kaikki alun kaaoksen jälkeen sitten jotenkin järjesty. Akselille varsinkin ollaan puhuttu hoidon aloituksesta ja poika ainakin vielä odottaa innolla päiväkodin alkamista, helmi taas ei vielä ihan ymmärrä vaikka toki hänellekin on päiväkodista puhuttu. Yhteinen perheaika ( kahdenkeskeisestä ajasta puhumattakaan) myös vähän mietityttää että miten aikaa löytyy, kun miehellä sellainen työ että ensinnäkin se on niin epäsäännöllisiä ja mies on paljon myös iltaisin ja viikonloppuisin töissä. Niin eikä työpäivät ole todellakaan mitään 8h/päivä viisi kertaa viikossa... Huh, nyt kun näitä "ääneen" pohtii mietin vaan enemmän että miten me selviydytään?!

Nyt syksy on mennyt flunssassa jokaisen osalta ja vihdoin aletaan olemaan terveempiä. Kerhoiltu ollaan ja kaikkea ihan arkista touhuttu. Akseli on myös aloittanut ekan harrastuksensa: luistelukoulun, joka on lauantaisin:) Viikonloppuna vietettiin Akselin synttäreitä pienesti ja eilen oli kaverit juhlimassa poikaa. Menoa piisasi kun 8 lasta juoksi meidän olohuone keittiö rinkiä..ihania lapsia, Akseli nautti kun sai kutsua kavereita. Marraskuussa sitten juhlitaan sukulaisten kanssa yhteisesti meidän molempien lasten synttäreitä.
Marraskuussa mies lähtee myös 1,5viikoksi kertausharjoitukseen ja mä hullu siis järjestän noi sukulaisten synttärit just sillain, että mies on siellä kertauksessa ja tulee ns. suoraan pöytään sieltä:D

Mulle tää syksy on aina "vaikeeta" aikaa ja mieli meinaa olla maassa. Nyt varsinkin kun kaksi viikkoa olin kipeänä itsekin ja yskin yöt ja jos en itse yskinyt niin valvoin kun lapset yski.. On univelkaa aika paljon ja itku sekä ilosta että vastoinkäymisistä herkässä. Tänään uskalsin ekaa kertaa kahteen viikkoon taas jumpalle ja se teki niin hyvää...varsinkin mielelle. Se kun on sellainen mun henkireikä, kun muutaman kerran viikossa pääsee treenaileen. Tästä pääsenkin aiheeseen Elixian lapsiparkki. Oonko kertonut kuinka meidän lapset nauttii siellä olla? Ne menee sinne aina niin mielellään. Lapsiparkin tädit on niin huippuja ja ihania, tärkeitä aikuisia meidän lapsille. Mulla on aina niin hyvä mieli jättää lapset sinne, kun menevät mielellään ja henkilökunta on ihanaa. En voi kun kehua ja siis mä puhun nyt Elixia Onkiniemestä. :)

 Mä en oo yhtään varma mitä meinaan blogin kanssa tehdä.. Nyt tuntuu taas että olis kiva kirjoitella mutta tiedän siis että tammikuussa aika ei kyllä riitä. En nyt ainakaan lähde poistamaan tätä vielä mutta tulevaisuudesta en osaa sanoa..
Tulipas melkoinen sillisalaatti tästä postauksesta...nyt kuitenkin saunaan! Hyviä öitä:)

Höpinöitä

Heippa vaan jälleen kerran piiitkän tauon jälkeen...jotenkin en vaan saa aikaiseksi kirjoitella, päivät hujahtaa iltaan ennen kuin huomaankaan!
Mutta mitäpä meille kuuluu... Kesä on jo miltei täällä ja niin odotan että päästään lasten kanssa rannallekin kunhan vedet vähän lämpiää. Meidän lapset kun on sellaisia vesipetoja.

Helmillä putkitettiin korvat (vihdoinkin) viime viikolla. Putkitus oli nopea toimennpide, alle kahdessa tunnissa päästiin Terveystalolta pois. Nyt Helmillä nenä vähän valuu, saa nähdä meneekö korviin niinkuin flunssat aina ennen ovat menneet. Toivottavasti ei.

Akselilla oli tällä viikolla kerhon kevätjuhla jossa he kuorona esiintyivät. Niin reippaana mun esikoiseni marssi kirkon eteen ja piti ystäväänsä kädestä kiinni. Kyllä multa tuli tippa linssiin kun niin kauniisti lapset lauloivat ja rukoilivat..
Kaksi laulua lauloivat, tämä toisena:

"Suuri on maailma pienille jaloille kun ryhdydyt kävelemään. Suuri on maailma pieille käsille kun paljon on tehtävää.

Kukaan ei voi olla liian pieni tai hento tai voimaton, kukaan ei voi olla liian pieni kun Jumala vieressä on.

Suuri on maailma pienille korville kun ryhdyt kuuntelemaan. Suuri on maailma pienille silmille kun sydäntä tarvitaan
...Kukaan ei voi olla liian pieni..."

Niin kaunis laulu ja kun pienet kirkkailla lapsen äänillään lauloivat...eihän siinä voi olla itkemättä :)

Me tässä teimme pienen remontin lastenhuoneessa, tapetoitiin se uudestaan. Tai siis mun isäni tapetoi. Siellä oli ennen tumman ruskeat tapetit ja nyt laitettiin sitten vaaleaa, heti avartui ja valostui huone. Vielä olis kattolistat maalaamatta, kun joku saisi aikaiseksi.

Mä myös tein päätöksen ja aloitan kouluni tammikuussa. Nyt jo haikeudella ajattelen sitä, mutta nautin joka hetkestä täysillä nyt kun vielä saan olla kotona, elämäni tärkeimmässä tehtävässä!! Onneksi äitiys on pysyvää, eikä kukaan vie sitä pois, vaikka lapset sitten ovatkin päivähoidossa eikä mun silmieni alla.. Äidin silmäterät, päivien ilot, niin suuri lahja he ovat <3

Josko tämä kirjoittelu taas tästä... :) mukavaa viikonloppua!

Kuulumisia ja korvatulehduksia

Meidän kuulumisia taas kirjotelen pitkästä aikaa.
Meillä on Helmi sairastanut korvatulehduksia nyt niin monta, että saatiin lähete Terveystaloon korvalääkärille, jolla käytiin torstaina. Hänen kanssa sovittiin, että jos nyt vielä lähiaikoina tulee korvatulehdus (n. 2kk sisään), niin Helmin korvat putkitetaan. Saatiin siis jo lähete putkitukseen terveystalolle. Muut meillä onkin ollut melko terveenä, pientä flunssaa oli helmikuun alussa.
Muuten meille kuuluukin oikein hyvää, tällaista tavallista lapsiperhe arkea. Ollaan touhuiltu kaikenlaista, käyty Hippo sauvakävelyissä(koska lunta ei ollut;) ), Hoplopissa, Akselin kanssa Fröpelin palikoiden konsertti, mummuloissa ja papalla, kummien kyläilyä, miehen kanssa treffeillä yms... 😊 kaikkea kivaa siis ollut arjen vastapainoksi!

Maanantaina loppuukin sitten hiihto"loma" ja alkaa kerhot taas pyörimään. Meillä mies on ollut niin paljon töissä, varsinkin tällä "lomaviikolla", että mä oikein kaipaan jo kerhoja... Jotain tekemistä ipanoiden kanssa päiviin :D

Helmikuussa käytiin myös Helmin kanssa 1v3kk neuvolassa, ja siellä oli kaikki hyvin. Neiti painoi 8900g ja oli 77,5cm pitkä. :) seuraavan kerran sitten 1,5v neuvola-lääkäri, hui missä se mun vauva on!

Mua kovasti mietityttää koulun aloitus. Mun pitäisi päättää että aloitanko nyt syksyllä vai tammikuussa -15. Mulla on paikka Tamkiin sairaanhoitajaksi ja kovasti nyt pohdin (tai pohditaan miehen kanssa) mikä olis järkevintä. Onko siellä lukijoissa sairaanhoitajaopiskelijoita?

Tästä tulikin melkoinen sekametelisoppa -postaus :D Oikein mukavaa lauantai iltaa ja maaliskuuta toivottelen!

Touhukaksikon kuulumisia

Mitäs meille kuuluu... Touhukaksikko Akseli ja Helmi on päässyt oikein kunnolla vauhtiin kun Neiti oppi kävelemään joulun tienoilla. Nyt hän kävelee jo kuin vanha tekijä ja välillä ei meinaa tuon kaksikon perässä pysyä ;) Helmistä on nyt muutenkin kuoriutunut varsin tempperamenttinen tapaus, kehen lie tullut ;) nyt saakin olla jatkuvasti selvittämässä myös sisarusten välisiä riitoja, Akseli kun haluaisi leikkiä, rakennella, pelata lautapelejä ja palapelejä, sisko tulee ja sotkee.. Välillä on vaikeaa, kun ei se pieni tietenkään pahaa tarkoita vaan haluaisi vain leikkiä veljensä kanssa. Sitten taas toisaalta Akselin leikit menee pilalle, jos en ota Helmiä pois. Olen yrittänyt vähän molemmin päin tehdä, että välillä A:n on otettava siskoa leikkeihin ja taas välillä vien H:n leikkimään jotain muuta niin saa Akseli leikkiä ja rakennella legoilla rauhassa.
Että sellaista tavallista lapsiperhe elämää tänne kuuluu. Akseli käy omassa kerhossaan ja kerran viikossa käymme yhdessä perhekerhossa. Tänään oli harvinainen päivä, kun isi oli kotona ja vei sekä haki poikaa kerhosta, niin me tytöt päästiin Elixia Junior -tunnille (1-2vuotiaiden ja vanhempien yhteinen tunti). Arvatkaas kuinka tuo neiti nautti!! Helmi oli ihan elementissään, kipitti ympäri salia ja tutki isoa jumppapalloa, heitteli pienempiä pehmoisia palloja yms... Ehkä päästään joskus toistekin.
Akselin kanssa on myös käyty paljon luistelemassa. Se on pojan suosikkipuuhia ja pikkuhiljaa alkaa luistelukin sujua. Olen niin ylpeä tuosta pikkupojastani, miten siitä onkin kasvanut jo niin taitava pikku hurmuri. Eipä tarvi miettiä mikä on Akselin tuleva harrastus... :)
Viikonlopuksi Akseli on lähdössä kummilaan ja he vievät häntä katsomaan Disney on Ice -jääshow'ta. Poitsu on varmaan ihan haltioissaan!
Nyt toivottelen hyviä öitä ja mukavaa viikon jatkoa! :)

Neuvolakuulumiset

Helmin kanssa tänään käytiin neuvolassa. Akseli oli sillävälin omassa kerhossaan. Neiti oli niin reippaana neuvolassa eikä kaksi rokotettakaan paljoa harmittanut. Saa nähdä tuleeko jotain oireita illalla.. Helmi painaa nyt 1vuotiaana 8400g ja on 74,5cm pitkä, päänympärys oli 45,3cm. Meidän ihana pimpula, pieni mutta pippurinen ;) Seuraava käynti onkin sitten 1v3kk iässä.
Ainiin ja Helmi otti eilen ensimmäiset kaksi askelta ilman tukea!! Apua, kohta se kävelee. Koko ajan nousee ilman tukea seisomaan ja siinä keikkuu. Ei kuitenkaan ole kun ton kerran ottanut askeleita, mutta siitä se lähtee.

Tää päivä muuten onkin mennyt siivoilun merkeissä. Oon siivonnut koko kämpän lattiasa kattoon. Kaappeja käynyt läpi... Ens viikolla mulla on paikalliselle lastenkirppikselle pöytä varattuna ja pitäs hinnottelukin alottaa. Sais noita pieniä vaatteita tuolta kaapeista pöyrimästä ennen joulua myytyä.
Miehellä tulee tänään kavereita kylään ja me lähdetään lasten kanssa kohta evakkoon mummulaan. Saa nähdä onko enää siistiä kun kotiin huomenna palataan. :D

Rentoa viikonloppua!

Helmi 1-vuotta!

Vielä tänään
sinä painat varovasti jalkasi lattialle
ja tunnustelet
kestääkö se askeliesi painon
Vielä tänään
tarraat kiinni käsiimme
ja liikut hitaasti samaan tahtiin kanssamme.
Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on
jo lupaus huomisesta:
Minä menen, minä juoksen,
minä lennän eteenpäin!
Pysykää perässä,
olen matkalla seikkailuun!

Helmi-neiti täytti tänään jo 1-vuotta! Miten nopeasti nämä vuodet vierivätkään.. Perjantaina on neidin neuvola ja saa tietää paljonko tyttö on kasvanut. Myöskin rokotteita laitetaan pari ja yksi käydään sitten myöhemmin hakemassa...
Helmi osaa hienosti kävellä tukea vasten ja taaperokärryillä, konttaa hurjaa vauhtia, seisoo ja nousee seisomaan ilman tukea (mutta yhtään askelta ei vielä ilman tukea ota), näyttää missä lamppu on, sanoo aaaai ja halii nukkea, sanoo myöskin äiti, namnam ja anna... siinä joitakin taitoja mitä meidän 1-osaa.

Kuukausi sitten myös meidän pikkumies täytti 3-vuotta ja hänen synttäripäivänä kahviteltiin ja syötiin Akselin kanssa leivottua autokakkua. Lasten synttäreitä juhlittiinkin yhteisesti muutama viikko sitten. Oli oikein onnistuneet juhlat, vieraita kävi lähemmäs 30 mutta sopu sijaa antoi :) Lapset saivatkin ihania lahjoja ja niillä on nyt leikitty paljon. Erityisesti mua huvittaa kun Helmi sai ensimmäisiä ihan omia lelujaan (vauvalelut ollut pojan vanhoja) ja niistä hän pitää kyllä puolensa eikä mielellään anna niitä veljelle... luonnetta siis löytyy ;)

Mitäpä muuta meille kuuluu? No tätä arkea täällä eletään, Akseli käy kerhossa kaksi kertaa viikossa ja kerran viikkoon käymme myös kaikki kerhossa. Aloitin myöskin Elixiassa käymään jälleen ja lapset on päässytkin mukaan lapsiparkkiin ja lastentunneille. Kivaa piristystä päiviin kun pääsee treenaileen :) Kävin kuukausi sitten koulun pääsykokeissa ja sainkin koulupaikan. Ensi syksynä luultavasti sitten alkaa mun sairaanhoitaja-opinnot, hui!

Mukavaa viikonjatkoa teille, koitan saada aikaiseksi vähän useammin kirjoitella tänne! :)

Neiti 9kk ja muita kuulumisia

Pikkuneiti täytti eilen jo 9kk, sanoinko jo miten tämä aika voikin kiitää näin nopeaa?! Pari kuukautta ja juhlitaankin lasten synttäreitä.

Mutta mitäpä se meidän yhdeksänkuinen osaa:
- hän ryömii vikkelästi huoneesta toiseen, yleensä äidin tai isoveikan perässä
- heijailee itseään konttausasennossa ja välillä ottaa muutaman "konttaus askeleen"
- istuu tuksevasti ilman tukea ja osaa lähteä istumasta ryömimään. Ei kuitenkaan nouse vielä itse istumaan
- sormiruokailee leipää, kurkkua, omenaa, omia lihapulliaan, kukkakaalia, makaronia yms.. Se onkin Helmin lempi tapa syödä
- on muutenkin hyvä syömään
- tavailee tavuja, "äitiä" on jo hokenut pidempään

Siinä joitain juttuja mitä tuli ekana mieleen:) Voisin laittaa tähän myös helmin päivärytmiä joka on jo jonkun aikaa ollut sama.

Klo 7-8 Helmi Herää
Klo 8.30 aamupuuro + aamupesut
Klo 10 ensimmäiset päiväunet, kestoltaan 30min
Klo 12 lounas
Klo 12.30 toiset päiväunet, kestoltaan 2h
Klo 14.30 välipala
Klo 17-18 päivällinen
Klo 18.30 kolmannet unet, kestoltaan 20-30min
Klo 20 iltapuuro +iltapesut
Klo 20.30 velli ja sänkyyn
Klo 21 Helmi nukahtaa

Siinä meidän neidin päivärytmiä. Tossa siis vaan syömiset ja nukkumiset, tietty välissä leikitään, ulkoillaan yms molempien lasten ehdoilla:) erityisen onnellinen olen kun molemmat lapsukaiset nukkuvat yhtäaikaa päiväunet!! Ja ovat siis näin tehnyt koko ajan, aina olen Helminkin laittanut päiväunille samaan aikaan kuin Akselin. Saa ihanasti itsekin torkahtaa tai keittää kahvia ja juoda sen rauhassa.

Viikonloppuna oltiin katsomassa Mimiä ja Kukua pojan iloksi. Ne esiintyivät Lielahden tukkutorilla, lauantaina käytiin mummun kanssa ja sunnuntaina Akselin Helsingin kummejen kanssa. Poika niin tykkää tosta Mimistä ja Kukusta, aina tanssii ja laulaa innoissaan.. lauantaina olin myös pitkästä aikaa ulkona kavereiden kanssa, käytiin katsomassa stand up:ia ja syömässä 2h+k:ssa. Kun huristelin autolla kotiin, oli koko perhe jo nukkumassa:) Mamma ja vaari oli heitä käynyt sillä välin katsomassa, kun olin humputtelemassa, niin kuin Akseli sanoi :D
Tänään oli pojan kerho ja hän jäi sinne jo ihan reippaana, ei enää itkenyt perääni. Tulin niin iloiseksi. Sillä välin käytiin Helmin kanssa juoksulenkillä, josta onkin tullut tapa kerhoaamuina. Saa aamun kivasti käyntiin ja koko päivän on hyvä olo. Iltapäivästä lähdettiin Koskikeskukseen koko porukka ja tavattiin ystäväperhettä. Kun tultiin kotiin, niin lapsille suoraan ilatapalaa ja hammaspesujen kautta nukkumaan. Mukavia päiviä taas takana, ja uusia edessä :)

Sairaalareissu

Meillä sairastaminen vaan jatkui ja eilen vietiin neiti terveyskeskukseen uudelleen näytille. No, lääkäri sanoi että tulehdus molemmissa korvissa ja oli myös sitä mieltä että neiti on kovin väsähtänyt. (Samaa olin itsekin miettinyt kun ei jaksanut leikkiä vaikka söikin melko normaalisti) Laittoi sitten lähetteen Tayssiin Lastenpoliklinikan päivystykseen. Siellä neitiä tutkittiin, otettiin verikokeita yms eikä hän edelleenkään reagoinut oikein mihinkään hoitajan tutkiessa häntä, edes verikokeen ottoon.. Tuijotti vaan kipeän näköisillä silmillään. Lastenlääkäri sitten otti vastaan Helmin ja hän sanoikin että molemmat korvat on terveet! Tuli vähän olo että häh, ketä tässä nyt pitäisi uskoa.. kaksi sanoo että tulehtuneet ja lastenlääkäri että ei. No Helmi olikin syönyt antibioottia turhaan sitten. Mutta lastenlääkärikin oli samaa mieltä tutkiessaan neitiä, että Helmi on nuutunut ja kuivunut, joten neidille laitettiin nenämahaletkulla kolmentunnin aikana 500ml nestettä. Helmi onneksi "tottui" letkuun ja nukahtikin yöunille sairaalassa, saatiin olla tarkkailuhuoneessa rauhassa. Illalla kun neste oli mennyt lääkäri vielä katsoi neitiä ja päästiin kotiin. Nyt tämän päivän aikana iltaa kohden Helmin olo on kohentunut selvästi ja kuumekin pysynyt melkein koko päivän poissa. Ihanaa jos tämä tauti olisi nyt voitettu ja pääsisi taas tavalliseen arkeen kiinni:)
Tänään käytiin esikoisen kanssa Hippo-kisoissa joihin olin pojan jo aikaisemmin ilmoittanut. Lajina hänellä oli 40m juoksu. Akselin sarjassa ei vielä otettu aikaa ja kaikki palkittiin. Kyllä äiti oli ylpeä omasta pikku urheilijastaan. Ja niin oli poikakin saamastaan mitalista. Koko illan hän kulki se kaulassa. :)

Pikkupotilas

Meidän neidillä on ollut pientä melkein huomaamatonta nuhaa viikon ajan ja eilen hänelle nousi kuume 39,5 asteeseen. Soitinkin melkein heti kuumeen mitattuani terveyskeskukseen ja varasin päivystysajan tyttöselle. Arvaukseni meni oikein ja Helmillä oli korvatulehdus ja sai siihen antibiootit. Vielä ei ole ne lähteneet auttamaan, neiti on ollut tänään edelleen korkeassa kuumeessa ja aika itkuinen, lattialla hän ei viihdy ollenkaan, vain syli kelpaa. Toivottavasti pikkuneiti alkaisi pian parantumaan, tämä on raskainta ehkä isoveikalle joka meinaa hyppiä seinille välillä, kun pikkusisko on koko ajan sylissä.. Täytyy nyt antaa hänellekin entistä enemmän huomiota. Semmoisia kuulumisia meiltä, nyt pää tyynyyn ja nukkumaan:)

Kuulumisia

Kesä on hujahtanut ihan hetkessä ja taas ollaan syksyssä. Jotenkin on olo että vastahan oli viime syksy ja jännättiin koska meidän pikkuinen syntyy... Mutta niin vaan sitä on vuosi kulunut.

Meillä on Akselilla alkanut jo seurakunnan päiväkerhokin ja hieman on poikaa jännittänyt kerhon aloitus.. Mutta aina kun olen pois hakenut on ollut iloinen ja reipas poika vastassa ja kertonut mitä ovat kerhokavereiden kanssa tehnyt. Tuo kerho on kaksi kertaa viikossa aamupäivisin klo 9-11 joka sopii meille loistavasti. Tänäänkin kun vein pojan kerhoon lähdin neidin kanssa suoraan siitä lenkille ja kerettiin vielä kotiin suihkuun sekä keittämään rauhassa aamukahvit. Helmi siis nukkuu juuri tuohon 9-10 aikaan ensimmäiset päiväunensa.

Veneretkellä Näsijärvellä saaressa paistamassa makkaraa

Helmi on kasvanut ja kehittynyt kesän aikana huimasti eikä olekaan enään mikään pikkuvauva. Hän osaa taitavasti jo istua ilman tukea, ryömii eteenpäin lujaa, heijaa itseään konttausasennossa... Iso tyttö jo. Viime viikolla oli myös neidillä 8kk neuvolalääkäri (Helmi tosin oli jo 8,5kk), jossa kaikki oli kunnossa. Mitoiksi saatiin 69cm ja 7800g. Seuraavan kerran onkin neuvola vasta 1vuotiaana, eikä siihenkään ole kuin n. 3 kuukautta. Kohtahan täytyy jo lasten synttäreitä alkaa järjestään, Akselin synttäreihin onkin enää se 2 kuukautta :D

Helmi-neiti 8kk

Nyt kun kesä alkaa olla ohi niin ehtii taas koneelle päivittelemään enemmän kuulumisia.. Joten palaillaanpa taas pian :) Rentouttavaa viikonloppua jokaiselle!

Akseli on oppinut pyöräilemään kesän aikana